15.12.2021
Olen keskustellut koronaepidemian aikana monen koulutusalan asiantuntijan kanssa siitä, miten eri ammateissa ja työtehtävissä toimivat vahvistavat osaamisellaan oleellisesti kriisissä pärjäämistä. Koronapandemiassa keskiössä ovat terveysalan ammattilaiset., muiden alojen toimijat ja osaajat tuovat turvallisuutta kriisin keskelle ja uuteen arkeen. Varaudumme Suomessa turvallisuuskomitean yhteistoimintamallilla kokonaisturvallisuuteen, jossa viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset huolehtivat yhteistyöllä yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista.
DI Heikki Härtsiä selvitti MIL-poolin ja Huoltovarmuuskeskuksen käynnistämässä projektissa sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta kriittistä osaamista ja osaamisen varmistamisen mekanismeja. Kriittisen osaamisen hallinta -selvitys osoittaa osaamisen olevan sotilaallisen huoltovarmuuden kriittinen voimavara. Selvityksen loppuraportissa tulee esille, että yhteiskunnan huoltovarmuuden sisältö laajenee kansalliseen osaamiseen tukeutuvaksi kansainväliseksi toiminnaksi. Tämä pätee eri aloihin.
Oppiminen ja osaaminen tuovat hyvinvointia, hyvinvointi puolestaan mahdollistaa oppimista. Koulutusalalla koronaepidemian vaikutukset ovat osuneet monella tapaa eri ikäisiin oppijoihin, varsinkin lapsiin, nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Oppimisen, osaamisen ja hyvinvoinnin keskinäisriippuvuutta on syytä vaalia, sillä oppimisvaje ja toimettomuus ovat merkittäviä kokonaisturvallisuuden uhkatekijöitä. Ne voivat esimerkiksi altistaa yksilön erkaantumiseen yhteiskunnasta ja jopa radikalisoitumiseen. Oppimisvaje voi myös heikentää yhteistoimintamallin toimivuutta pitkällä aikavälillä.
Hyvinvointi- ja oppimisvajeen kurominen edellyttää kasvaneen palvelutarpeen ja niihin kohdennettavien resurssien huolehtimista erityisesti niillä alueilla ja koulutusasteilla, joilla pitkät ja toistuvat etäopetusjaksot ovat heikentäneet ja vähentäneet yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä. Tämä on tarpeellista epidemian muuttuvien vaiheiden hallinnassa, sen jälkitoimien osuvuudessa ja vaikuttavuudessa sekä mahdollisten uusien kriisien uhatessa, ehkäisyssä ja jopa toteutuessa.
Liitän edellä kirjoittamani yhteen. Kriittistä osaamista on hyvä selvittää huoltovarmuuden ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta laajentamalla tarkastelun näkökulma kokonaisturvallisuuteen ja sen muodostumiseen. Samalla on tarpeen ottaa huomioon se, miten jokainen olisi mukana varmistamassa yhteistä pärjäämistämme ja rakentamassa yhteiskuntaa.
Koulutusalalla on yhdessä pärjäämiseen eri tilanteissa uusia välineitä koulutuspoliittisen selonteon toimeenpanosta oppivelvollisuuden laajentamiseen ja jatkuvan oppimisen uudistukseen mukaan lukien eri tavoin hankitun osaamisen hyödyntäminen. Tarvitsemme nykyistä vahvempaa eri alojen ja koulutustasojen välistä käytännön yhteistyötä sekä yhteistä kiinnittymistä kokonaisturvallisuuteen ja sen kehittämiseen. Kiinnittyminen tulee rakentaa eri alojen toimijoiden ja toimijatasojen yhteistyönä.
Kokonaisturvallisuus on Koulutuskuntayhtymä OSAOn vararehtori Anni Miettusen työhön läheisesti liittyvä aihealue.
Kriittisen osaamisen hallinta (huoltovarmuuskeskus.fi) >>
Annin kuvat: Jouni Ylisuutari
Anni Miettunen
johtaja, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki