20.06.2017
Ammatillisen koulutuksen reformilla on monia kunnianhimoisia tavoitteita, kuten lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista, yksilöllistää opintopolkuja ja parantaa koulutuksen vaikuttavuutta. Pro gradu –tutkielmassani minua kiinnosti selvittää, kuinka oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen koulutus eri oppimisympäristöjä painottavina koulutuksina vaikuttavat oppimisen prosessiin, sekä ammatillisten- ja työelämävalmiuksien kehittymiseen. Saadakseni vastauksia näihin kysymyksiin haastattelin sekä oppilaitos- että oppisopimusmuotoiseen koulutukseen osallistuneita henkilöitä.
Tutkielmani tulokset osoittivat, että opiskelijat kokivat eri koulutusmuotojen vaikuttaneen eri tavoin oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen. Oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa painottui teoriatieto, jota oli ajoittain vaikeaa kytkeä käytäntöön ja aitoihin työelämätilanteisiin. Vastaavasti oppisopimuskoulutuksessa työpaikalla opituilla asioilla ei aina nähty yhteyttä tietopuolisiin opintoihin. Kenties yllättävintä tuloksissa oli kuitenkin se, kuinka suuri merkitys tunteilla ja asenteilla oli opiskeluun. Esimerkiksi opintojen työelämäyhteyden tuoma innostus ja vastuullisten työtehtävien tuoma jännitys vahvistivat motivaatiota opiskelua kohtaan koulutusmuodosta riippumatta.
Oppimisympäristöllä oli vaikutusta myös työelämätaitojen kehittymiseen ja työllistymiseen. Oppilaitosmuotoisen koulutuksen koettiin toimineen väylänä ammatillisten perustaitojen ja formaalin pätevyyden hankkimiseen, mutta työelämässä toimimiseen sen ei ollut koettu antaneen tarpeeksi valmiuksia. Epävarmuus omasta osaamisesta olikin ollut monelle syy aloittaa oppisopimusopinnot. Työllistymisen kannalta oppisopimusta pidettiinkin parempana vaihtoehtona, sillä pitkäaikaisen työkokemuksen koettiin edistäneen kokonaisvaltaista alan tuntemusta, kiinnittymistä työyhteisöön, sekä työllistymistä oppisopimusyritykseen koulutuksen jälkeen.
Vaikka oppimisympäristöllä näytti tutkielmani tulosten valossa olleen merkitystä oppimiselle, väitän, että ympäristöä tärkeämpää on pedagogiikka, joka tukee teorian ja käytännön vuoropuhelua, ja joka näin ollen edistää opintojen merkityksellisyyttä ja mielekkyyttä. Niin oppilaitoksessa kuin työpaikallakin tulisi siis rakentaa osallistavia, tarpeeksi haastavia ja työelämälähtöisiä opintoja, mikä edellyttää oppijalähtöistä ohjausta, sekä opettajien ja työelämän toimijoiden yhteissuunnittelua. Tulevaisuudessa oman lukunsa muodostavat myös digitaaliset oppimisympäristöt, jotka luovat tarvetta uudenlaiselle osaamiselle ja pedagogiikalle. Haluaisinkin nähdä ammatillisen koulutuksen reformin uudistusten jälkeen entistä oppijalähtöisempänä kokonaisuutena, jossa yhdistyisivät tarkoituksenmukaisella tavalla oppiminen eri ympäristöissä – koulutusmuodosta riippumatta.
Pro gradu -tutkielma Oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen ammatillinen koulutus opiskelijoiden kokemana on osa Tampereen yliopiston Next Move -tutkimushanketta. Tutkielma on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa http://tampub.uta.fi/handle/10024/100846
Katarina Ojala
Verkko-opetuksen asiantuntija, Helsinki Business College
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki