04.04.2025
Kunta- ja aluevaalien kampanjat alkavat olla kiihkeimmillään, ennakkoäänestys on käynnissä ja televisiossa on harva se ilta jonkin sortin vaalikeskustelu.
Kunta- ja aluevaalit järjestetään nyt ensimmäistä kertaa yhtä aikaa. Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät sote-uudistuksen myötä hyvinvointialueiden tehtäviksi.
Kuntien tehtävien ytimeen jää osaaminen ja sivistys. Päiväkodit ja peruskoulut tietenkin, mutta myös paljon muuta.
Kuntavaaleissa on ennen kaikkea kyse koulutuksesta. Nyt valittavat kuntapäättäjät päättävät siitä, miten lasten ja nuorten oikeus laadukkaaseen kasvatukseen ja koulutukseen eri puolilla Suomea toteutuu. Tätä ei harmillisesti televisioiden vaalitenteistä ihan heti hoksaisi, niin vahvasti sote-kysymykset keskusteluja dominoivat.
Miksi koulutuksesta sitten pitäisi puhua? Ja aivan erityisesti, miksi juuri ammatillisesta koulutuksesta?
Me kiinnitymme asuinkuntiimme pitkälti koulutuspalveluiden kautta. Ensimmäiset koulupäivät, kevätjuhlat, uuden oppiminen, elinikäiset ystävyydet ja mieleenpainuvat opettajat jättävät jäljen, joihin palataan myöhemmin. Koulutuspalvelut ovatkin aivan keskiössä, kun mietitään kuntien elinvoimaa. Keskiössä on ammatillinen koulutus.
Sillä on väliä, miten kuntapäättäjät suhtautuvat kunnassa toimiviin koulutuksen järjestäjiin. AMKEn kuntavaaliehdokkaille teettämä kysely oli rohkaiseva: ehdokkaat yli puoluerajojen nostivat ammatillisen koulutuksen tärkeimmäksi tehtäväksi ammattiosaajien kouluttumisen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin.
Osaavan työvoiman saatavuuden merkitys ymmärretään ja ennen kaikkea ammatillisen koulutuksen rooli. Yritysten työvoimatarpeesta peräti puolet suuntautuu ammatillisen koulutuksen suorittaneisiin. Työ- ja elinkeinopalvelut siirtyivät kuntien järjestettäväksi tämän vuoden alussa, mikä vahvistaa entisestään ammatillisen koulutuksen merkitystä.
Jokaisessa kunnassa ei ole omaa ammatillista oppilaitosta, mutta jokainen kunta osallistuu ammatillisen koulutuksen rahoitukseen. Kuntien rahoitusosuus ammatilliseen koulutukseen on hieman yli miljardi ja valtion vastaavasti hieman alle. Kannattaakin kysyä omaa ehdokasta valitessa, miten hän kehittäisi kotikuntasi ja oppilaitosten välistä yhteistyötä.
Ammatillisella koulutuksella voidaan vahvistaa merkittävästi kuntien elinvoimaa. Ammatillisella koulutuksella on myös pitovoimaa. Tutkinnon suorittaneet jäävät usein asumaan ja töihin kotiseudulleen. Monet työllistyvät opiskeluajalta tuttuun yritykseen.
Tiedätkö Sinä, miten omassa kunnassasi toimitaan? Onko kumppanuus luontevaa yhdessä kehittämistä vai pelkkää pakollisten asioiden hoitoa. Kuka vastaa ammatillisen koulutuksen järjestämisestä? Onko alueen yrityselämä huomioitu koulutustarjontaa rakennettaessa? Entä pysyvätkö oppivelvolliset seudulla vai muuttavatko he kauemmas jonkun tietyn opintosuunnan perään.
Kuntavaalien alla on oikea aika kysyä ehdokkailta, mitä he tekisivät ammatillisen koulutuksen hyväksi. Vaalit ovat demokratian juhla, mutta juhlapuheiden jälkeen koittaa arki ja siihen arkeen haetaan nyt vastuullisia päättäjiä.
AMKE ry:n hallituksen puheenjohtaja, Valtiosihteeri Laura Rissanen työn ulkopuolella: Vapaa-aika kuluu lasten harrastusten, kuntapolitiikan ja liikunnan parissa.
Laura Rissanen
hallituksen puheenjohtaja, AMKE ry
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki