Ammatillinen koulutus mahdollistaa työelämän uudistumisen

23.06.2016

Työelämän muutos haastaa työpaikkoja ja työntekijöitä uudistumaan. Pärjätäkseen kasvavassa kilpailussa työpaikkojen on pystyttävä jatkuvasti parantamaan tuottavuuttaan. Tässä onnistuminen edellyttää innovaatioiden syntymistä ja kykyä ottaa käyttöön uusia teknologioita. Ammatillinen koulutus tuottaa osaamista, jota työelämä tarvitsee uudistuakseen.

Yksi osa työelämän muutosta ovat ammattirakenteissa tapahtuvat muutokset. Uudet tehtävät syntyvät eri aloille kuin katoavat ammatit, ja ne edellyttävät entistä korkeampaa osaamista. Vuosina 2007-2012 teollisuudesta hävisi yli 75 000 työpaikkaa, ja uudet työpaikat syntyivät lähinnä sosiaalihuollon palveluihin. ETLAn ammattirakenteiden muutosta koskeneessa selvityksessä todettiin, että parhaiten muutoksessa ovat selvinneet nuoret, keski- tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneet, joka asuvat Etelä-Suomessa. Heikommin havaittavissa on se, miten työn sisällöt muuttuvat myös niillä, jotka näennäisesti jatkavat vanhoissa tehtävissään. Hyvänä esimerkkinä on esimerkiksi pankkitoimihenkilön työ, jossa automatisaatio on sekä muuttanut työn sisältöä voimakkaasti että vähentänyt työntekijätarvetta.

Tuottavuuden kasvu edellyttää koko osaamispotentiaalin täysimääräistä hyödyntämistä. Sen vuoksi tavoite koko nuorisoikäluokan kouluttamisesta on välttämätön, mutta itsessään täysin riittämätön. Vähintään yhtä merkittävää on se, miten työikäisen väestön osaamisen uudistumista tuetaan ja millä tavoin se mahdollistetaan.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista yli puolet on aikuisia. Ammatillisen koulutuksen suosio myös nuorten keskuudessa on Suomessa omaa luokkaansa, ja noin puolet peruskoulun päättäneistä jatkaa opintojaan ammatillisessa koulutuksessa. Tuore mielikuvatutkimus kuitenkin kertoo peruskoulun 9.-luokkalaisten mielenkiinnon ammatillista koulutusta kohtaan kääntyneen laskuun. Työnantajien usko ammatilliseen koulutukseen näyttää olevan edelleen vankka, sillä 80% tutkimukseen osallistuneista työnantajista ilmoittaa aikovansa rekrytoida ammatillisen koulutuksen suorittaneita tulevan vuoden aikana. Työelämän uudistumiskyvyn kannalta aivan olennainen kysymys on se, miten ammatillisen koulutuksen leikkaukset tulevat vaikuttamaan koulutuksen vetovoimaan ja sitä kautta ammattitaitoisen työvoiman saatavuuteen. Muun muassa näitä asioita tulisi tarkastella, kun arvioidaan reformin kokonaisvaikutuksia.

Ammatillisen koulutuksen vahvuus on tiiviissä työelämäyhteistyössä. Työelämälähtöisyys on kudottu sisään koulutukseen; osaamissisältöjen määrittelyyn sekä aidoissa työympäristöissä tapahtuvaan oppimiseen ja osaamisen osoittamiseen. Reformin myötä ammatillinen koulutus on saanut uuden tavoitteen lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Tavoite on nostanut valmistelutyön edetessä esiin varsin kriittisiä ääniä työpaikoilta. Iso kysymys on, miten työpaikoilla pystytään varmistamaan ja resursoimaan ammattitaitoinen ohjaus. Työelämälähtöisyys on ammatillisen koulutuksen vahvuus, jota tulee edelleen vahvistaa. Samalla on kuitenkin muistettava, että tavoite työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämisestä edellyttää onnistuakseen yhteistä tahtotilaa. 

Takaisin