Ammatillinen koulutus ehkäisee syrjäytymistä

07.11.2016

Suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on rakenteellisia ongelmia, jotka tuottavat koulupudokkaita. Tilanne on jatkunut jo pitkään. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen lisääminen edellisellä vuosikymmenellä, etsivä nuorisotyö tai nuorten oppisopimuskoulutuksen lisääminen eivät ole merkittävästi vaikuttaneet koulupudokkaiden määrään.

Syyskuussa hämmästelimme, kun OECD:n PISA-tutkimus osoitti Suomen olevan samassa ryhmässä Kreikan, Italian, Espanjan ja Portugalin kanssa koulutuksesta syrjäytymisessä. Erityisen huolestuttavaa on, että Suomessa koulutuksen ulkopuolella ja työttömänä olevien nuorten miesten osuus kasvoi vuosina 2005–2015.

Marraskuun alussa Tilastokeskus kertoi, että vuonna 2015 Suomessa oli 117 000 vain peruskoulun käynyttä 20-29-vuotiasta. Lukumäärä on lähes yhtä suuri kuin kahtena vuotena syntyneiden määrä. Osa kouluttamattomista opiskelee tai on töissä, mutta työllisyystilastot osoittavat toisen asteen koulutuksesta pudonneiden ja heikosti koulutettujen olevan muita suuremmassa työttömyyden riskissä.

Ongelman pitkäjänteinen ratkaisu edellyttää perusopetuksen uudistamista, jotta se palvelisi paremmin yhä moninaisempaa opiskelijajoukkoa. Arviolta joka kuudes ei peruskoulussa opi tarpeeksi selvitäkseen toisen asteen opinnoista. Joka kymmenes ei opi kunnolla lukemaan.

Lyhyellä tähtäimellä katse kääntyy ammatilliseen koulutukseen, jotta peruskoulun jo jättäneet saisivat mahdollisuuden ammattiin. Suomessa on kattava julkisesti rahoitettu ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko, joka kouluttaa vuosittain yli 300 000 nuorta ja aikuista valmistavissa ja tutkintoon johtavissa koulutuksissa.

Erityisesti ammatilliset aikuiskouluttajat osaavat räätälöidä koulutusta erilaisille oppijoille, jotta koulusta tipahtaneita tai koululle jopa allergisia saadaan uudelleen innostettua opintoihin. Työvaltainen oppiminen oppilaitoksessa ja työpaikoilla on useille nuorille (aikuisille) hyvä vaihtoehto.

Jokaisen työttömän työllistymissuunnitelmaan on kirjattava osaamisen kehittämisen suunnitelma. Työttömien työnhakijoiden haastatteluihin on yhdistettävä osaamiskartoitus, jonka TE-toimisto voi tehdä paikallisen ammatillisen oppilaitoksen tai aikuiskoulutuskeskuksen tuella. Menettelyn tulee ulottua myös uusiin työttömiin.

Nuorten aikuisten koulutukseen siirtymisessä on kannustinloukku. Jos alle 25-vuotias työtön nuori siirtyy opiskelemaan, hän menettää työttömyysturvansa ja siirtyy opintotuelle. Ei voi olla yhteiskunnan etu, että koulutukseen siirtymisestä rankaistaan taloudellisesti. 

Takaisin