Ammatillinen koulutus ansaitsee valokeilan – tutkimus avaa tietä tulevaisuuteen

17.12.2024

Ammatillinen koulutus on yhteiskunnalle välttämätön tukipilari. Julkisuudessa ja keskusteluissa se jää usein yleissivistävän koulutuksen (ja korkeakoulun) varjoon. Tämän vuoksi on erityisen ilahduttavaa, että Vaasan yliopistossa on marraskuussa valmistunut kaksi väitöskirjaa, jotka pureutuvat ammatillisen koulutuksen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Sekä kuntayhtymänjohtaja Sami Tikkasen että KTM Jouko Kuisminin tutkimukset nostavat esiin aiheita, jotka eivät ole pelkästään ajankohtaisia, vaan myös yhteiskunnan kannalta elintärkeitä.

Sami Tikkasen väitöskirja käsittelee strategista johtamista kompleksisissa ympäristöissä, kuten koulutuskuntayhtymissä. Tikkanen tuo esiin, kuinka organisaatioiden on kyettävä mukautumaan yhä nopeammin muuttuviin ja keskinäisriippuvaisiin toimintaympäristöihin. Ammatillisen koulutuksen näkökulmasta tämä tarkoittaa, että johtamisen on löydettävä keinoja vastata sekä opiskelijoiden että työelämän tarpeisiin vaikeasti ennakoitavissa olosuhteissa. Strategisen ajattelun uudistaminen ja itseohjautuvan toimintakulttuurin vahvistaminen ovat hänen mukaansa keskeisiä ratkaisuja. 

Ammatillisen koulutuksen toiminta kuntayhtymäorganisaatiossa on hyvin kompleksista, sillä toiminnan johtamisessa on huomioitava niin monen tahon intressejä. Omia odotuksiaan ammatilliselle koulutukselle asettavat niin omistajakunnat, poliitikot, yritykset, työllisyysalueet, kolmannen sektorin toimijat sekä muut sidosryhmät, rahoittajan edustajana toimintaa ohjaavat ministeriö ja opetushallitus sekä luonnollisesti on palveltava tärkeitä asiakasintressejä opiskelijoiden ja työelämän suuntaan. Se asettaa johtamiselle erityisiä vaatimuksia, mutta samalla tarjoaa mielenkiintoisen toimintakentän. 

Jouko Kuisminin tutkimus tarkastelee ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta digitalisaation ja yritysyhteistyön valossa. Kuisminin mukaan ammatillinen koulutus nojaa tulevaisuudessa yhä enemmän digitaalisiin verkostoihin ja oppimisympäristöihin, jotka yritykset tarjoavat. Hänen analyysinsä pohjalaismaakuntien koulutuksen järjestäjistä osoittaa, että yhteistyö sidosryhmien kanssa on jo nyt avainasemassa, ja sen merkitys vain kasvaa tulevina vuosina.

Mitä nämä tutkimukset merkitsevät ammatillisen koulutuksen imagolle ja kehitykselle? Ensinnäkin ne osoittavat, että alaa koskevaa tutkimusta tehdään – ja se on erittäin tärkeää. Koulutuksen kehittäminen ei voi nojata pelkästään poliittisiin päätöksiin tai käytännön kokemuksiin, vaan tarvitsemme myös tutkittua tietoa. Nämä väitöskirjat auttavat rakentamaan vahvempaa perustaa tulevaisuuden koulutukselle ja nostavat samalla ammatillisen koulutuksen arvostusta akateemisessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Ammatillisen koulutuksen on aika saada ansaitsemansa näkyvyys. Kuisminin ja Tikkasen kaltaiset tutkijat ovat tehneet tärkeää työtä tuodessaan esiin sekä koulutuksen haasteita että sen uudistumisen mahdollisuuksia. Heidän tutkimuksensa on muistutus siitä, että ammatillinen koulutus ei ole vain yhteiskunnan työkalupakki, vaan myös innovaatioiden ja ihmisten kehityksen alusta.

Tutkimus tuo mukanaan myös toivoa. Vaikka talousleikkaukset ja rahoituksen epävarmuus varjostavat ammatillista koulutusta, uudet ideat ja toimintamallit voivat auttaa navigoimaan muutoksen tuulissa. Ammatillisen koulutuksen tulevaisuus on digitaalisissa verkostoissa, joustavissa oppimisympäristöissä ja entistä tiiviimmässä yhteistyössä työelämän kanssa. Näitä polkuja kannattaa kulkea määrätietoisesti, ja tutkimus antaa meille kartan.

On aika arvostaa ja kehittää ammatillista koulutusta sen ansaitsemalla tavalla – niin yhteiskunnan kuin yksilöiden tulevaisuuden vuoksi.

Vamian rehtori Åsa Stenbacka työn ulkopuolella: Vapaa-aikana viihdyn mökillä Uudessakaarlepyyssä. Uiminen, lukeminen ja kutominen ja luonnossa liikkuminen ovat rakkaita harrastuksia. Itse rakentamissa viljelylaatikoissa löytyy porkkanoita, mansikoita ja vihanneksia.

Takaisin