Amisreformissa rohkeasti suunta eteenpäin!

25.10.2017

Tietoyhteiskunnan digitaalisuus haastaa myös oppilaitoksia. Erityistä huomiota asialle on annettu ammatillisen koulutuksen reformissa. 

Nykyajan ilmiö on, että tubettajat ovat seurattuja ja arvostettuja nuorisoidoleita. Tubettajilla on merkittäjä mielipidevaikuttajan ja tiedon jakajan rooli. Haluan tuoda tästä muutaman tosiasian esille.

Suomen kielessä on tunnetuksi tullut sana lakko, nimenomaan pienellä kirjoitettuna. Suurella kirjoitettuna sanan merkitys muuttuu. Lisäksi uutena ilmiönä on, että merkitykset vaihtelevat ikäpolvien välillä. Vaihtelu on jopa niin suurta, että kirjoitustavan muutos johtaa tietämättömyyteen. Perinteisessä muodossa kirjoitettuna kyseessä on työtaistelu ja isolla kirjoitettuna tubettaja.  Lakko on siis Eric Savolainen Jämsästä, jonka Youtube -kanavaa tilaa 460 000 käyttäjää.

Youtuben noin puolen miljoonan tilaajan merkitys tulee ymmärretyksi, kun viedään asia mittakaavaan. Kun yksittäisellä tubettajalla on puoli miljoonaa tilaajaa ja henkilö vloggaa erilaisista asioista tilaajilleen. Samaan aikaan on muistettava, että Suomen laajalevikkisin lehti, Helsingin Sanomat, saa levikikseen 320 000. Vaikka vertailuksi otettaisiin Helsingin Sanomien lukijamäärä 600 000 niin tubettajan merkitys nousee uudelle tasolle. Totta on sekin, että Lakko saavuttaa enemmän kuin tilaajiensa määrän.

Olemme ilmiön merkityksestä tai arvosta mitä mieltä tahansa niin tämä on kuitenkin totta ja vallitseva tila. Oppilaitoksissa on opiskelijoina juuri näitä tubettajien tilaajia, jotka ovat tottuneet saamaan tietoaan ja joihin on vaikutettu juuri tämän kanavan kautta. Miten ammatillinen koulutus pystyy vastaamaan näiden opiskelijoiden tapaan oppia asioita? Tosiasia on se, että tarvitsemme digitalisaatiota sen erilaisissa muodoissa.

Ammatillisen koulutuksen reformin toinen keskeinen teema on osaaminen. Reformin lähtökohta on puuttuvan osaamisen hankinta, joka ei katso aikaa eikä paikkaa. Oleellista on, että tarvittava osaaminen saadaan hankittua ja opiskelija pääsee opinnoissaan eteenpäin. 

Monessa oppilaitoksessa digitaalisuutta on lähdetty toteuttamaan oppimisympäristöratkaisuilla. Tieteellisessä tutkimuksessa on jo kahden vuosikymmenen ajan lähestytty oppimisympäristöjä adaptiivisuuden siis mukautuvuuden näkökulmasta. Teemasta kansainvälistä tutkimusta ovat julkaisseet mm. Peter Brusilovsky ja suomalainen Harri Ketamo.

Yksinkertaisuudessaan asiassa on kyse siitä, että kone oppii opiskelijan antamista vastauksista. Tekoälyn yksi toteutusmuoto, jonka perusteella oppimisympäristössä annettuja tehtäviä tarjotaan vajaan osaamisen teemoille. Ammatillisen koulutuksen yhteisissä tutkinnon osissa on esimerkiksi matemaattisen aineet. Oppimisympäristöön luodaan tehtäviä, joissa kokonaisuuden tavoitteet on saavutettavissa. Oppijan tehdessä tehtäviä, kone oppii oppijasta ja tarjoaa tehtäviä vain niiltä aihealueilta, joissa on osaamisvajetta.

Kyseinen ajattelu on kuin suoraan ammatillisen koulutuksen reformista, jossa on keskiöön nostettu osaaminen ja puuttuvan osaamisen hankinta.

Tärkeää muutoksen keskellä on pitää opiskelija keskiössä ja vastuuttaa häntä omasta osaamisen hankinnastaan. Koulutuksen järjestäjien tulee nähdä erilaisia ja uusia osaamisen hankinnan tapoja. Ammatillisen koulutuksen reformi antaa mitä parhaat mahdollisuudet uudistumiselle. 

Rohkeasti suunta eteenpäin!

Takaisin