Robotit töihin – olemmeko valmiit muutokseen?

14.09.2016

Olemmeko valmiit muutokseen? ,kysytään Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n tuoreessa raportissa. Raportti käsittelee robotisoitumisen mukanaan tuomaa uutta työnjakoa, ammattien ja ammattitaitovaatimusten muuttumista sekä niiden vaikutuksia yksilöihin ja yhteiskuntaan.

Uusi työnjako

Robotisoituminen ei johda työn loppumiseen, kirjoittaa raportissa Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen. Robo­teilla pystytään korvaamaan enemmänkin yksittäisiä työtehtäviä kuin kokonaisia ammatteja. Tulevaisuudessa rutiininomaiset tehtävät voidaan jättää robottien harteille, kun taas ongelmanratkaisua ja monimutkaista viestintää vaativat tehtävät jäävät ihmisien hoidettaviksi. Robotisoituminen synnyttää ihmisille myös täysin uusia töitä.

Tuoreen tutkimuksen mukaan automatisoituminen uhkaa Suomes­sa 20 vuoden kuluessa suurella todennäköisyydellä noin seitsemää pro­senttia nykyisistä työpaikoista. Raportin mukaan uuteen työnjakoon sopeutumista voidaan sujuvoittaa muun muassa aikuiskoulutuksella.

Enemmän aikaa hoitotyöhön

Robotti ei tietenkään voi korvata ihmistä esimerkiksi hoiva-alalla, jossa ihmiskontakti ja inhimillisyys muodostavat merkittävät osan työstä. Robottien avulla voitaisiin kuitenkin jo nyt tehdä viidennes sairaanhoitajien ja lähihoitajien töistä, kirjoittavat raportissa Itä-Suomen yliopiston lehtori Mari Kangasniemi sekä tietokirjailija Cristina Andersson.

Työntekijöiden vähentämisen sijaan robotiikka ja automatiikka todennäköisimmin muuttavat hoitotyöntekijöiden työn sisältöä, työ­tehtäviä ja työtehtäviin käytettävää aikaa. Kirjoittajien mukaan sairaanhoi­tajien ja lähihoitajien työtä voidaan parhaimmillaan kohdistaa uudella tavalla siten, että hoidolliset tulokset sekä työn taloudellisuus ja tehokkuus paranevat. Käytettävissä oleva robotiikka soveltuu potilaiden ja tarvikkeiden kuljettamiseen, lääkkeiden annosteluun ja jakeluun sekä potilaiden elintoimintojen seurantatietojen tallentamiseen. Näin hoitotyöntekijöiden aikaa vapautuu enemmän välittömään potilastyöhön.

Pidemmällä aikajänteellä palvelurobotiikan uskotaan tuovan huomattavia muutoksia koko sosiaali- ja terveysalalle. Monitoimiset kotiapurobotit voivat esimerkiksi pidentää ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten kotona asumista.

Organisaatiot ja johtajuus muuttuvat

Kun kehittyneen robotiikan avulla mahdollista tehdä ja saada aikaan melkein mitä vain, organisaation ytimen määrittelee entistä enemmän sen kyky tehdä valintoja, kirjoittaa Tiedon innovaatiojohtaja Taneli Tikka artikkelissaan. Työnteon painopiste siirtyy puurtamisesta sii­hen, että aikaa käytetään enemmän harkintaan ja päätöksiin siitä, mitä tehdään ja miksi.

Robotiikalla voidaan korvata organisaatioiden keskijohtoa, hallin­nollista esimiestoimintaa. Tekoäly hoitaa ihmistä tehokkaammin työvuorolistat, suoriutumisen arvioinnit ja työntekijöiden rutiinin­omaisen ohjeistamisen.

Raportin mukaan tulevaisuuden organisaatioissa myös johtajuus on uudenlaista: työntekijöiden ohjaaminen kannustimilla, sanktioilla, tarkalla suunnittelulla ja rapor­toinnilla on hylätty ja johtamisen huomio keskittyy ihmisiin. Tavoitteelliseen vuorovaikutukseen perustuvan johtamisen kulmakivet ovat arvostaminen, luottami­nen, innostaminen ja yhteinen oppiminen.

Muutos työmarkkinoilla vaatii työntekoon kannustavaa sosiaaliturvaa

Robotisoituminen muuttaa työtä, tuotantoa ja tulonjakoa pohjamutia myöten. Syrjäytyykö huomattava joukko ihmisiä kokonaan työmarkkinoilta? Katoavatko keskipalkkaiset työt kokonaan? Venyvätkö tuloerot äärimmilleen? Miten voimme varmistaa, että mahdollisimman moni pysyy työllisenä ja ylipäätään haluaa olla mukana uusilla, muuttuneilla työmarkkinoilla?

EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haaviston, Suomen Akatemian tutkijatohtori Lauri Tähtisen sekä startup-yrittäjä Antti Törmäsen kirjoittaman artikkelin mukaan robotisoitumisen yhteiskunnalliset uhkakuvat voidaan välttää, jos työnteko on joka tilanteessa kannattavaa.

Kirjoittajien mukaan on haettava yhteiskunnallisia ratkaisuja, joiden avulla työn kysyntä ja tarjonta kohtaavat toisensa ja työmarkkinat toimivat sujuvasti. Kaikki työ – tilapäinen, lyhytaikainen, osa-aikainen, vakinainen – on arvokasta, eikä mitään työnteon muotoa ole syytä suosia toisen kustannuksella.

Sosiaaliturvaa tarvitaan tarjoamaan turvaverkko työmarkkinoilla heikommin pärjääville, mutta se pitäisi korjata työntekoa paremmin tukevaksi.

Raportin mukaan tärkeimmät keinot vaikuttaa työn kysyntään ja tarjontaan löytyvät työ- markkinoiden yleisten pelisääntöjen lisäksi sosiaali- ja veropolitiikasta. Näiltä politiikkalohkoilta löytyvät myös parhaat työkalut sen varmistamiseen, että yhteiskunta olisi valmis robottien aikakauteen.

EVA-rapotti: Robotit töihin Koneet tulivat -mitä tapahtuu työpaikoilla?

Takaisin