Ammatilliseen vai lukioon?

03.06.2016

Suunnittelija Mira Tuonosen ja emerita professori Marjatta Vanhalakka-Ruohon toimittamassa Ammatilliseen vai lukioon: Nuoren suunnanottoja perheen kehystämänä -teoksessa käsitellään Pohjoiskarjalaisten nuorten koulutusreittivalintoja, ammattialan valintaa sekä tulevaisuuden suunnitelmia. Julkaisun artikkelit pohjautuvat viiteen pro gradu -tutkielmaan.

Projekti tutkii, kuinka yhteiskunnallisilta asemiltaan erilaisissa perheissä nuori ja vanhemmat pohtivat nuoren koulutusreittivalintoja, ammattialan valintaa sekä tulevaisuutta peruskoulun päättyessä.

Anna-Lovisa Saaren kirjoittamassa Vanhempien osallistuminen peruskoulunsa päättävän nuoren koulutusreittivalintaan -artikkelissa keskitytään nuorten valintaan lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä.

Tytöt lukioon, pojat amikseen

Artikkelin mukaan naisten ja miesten koulutusurat lähtevät omille suunnilleen heti peruskoulun päätyttyä. Tytöistä selvästi suurempi osa hakeutuu peruskoulun jälkeen lukioon, kun poikien kohdalla taas ammatillisen koulutuksen suosio on suurempi. Ammatillisen koulutusreitin valitsevat tyypillisimmin työntekijä- ja maanviljelijäperheiden lapset ja lukion kautta korkeakoulutukseen sijoittuvat useammin ylempien toimihenkilöiden lapset.

Artikkelissa kerrottiin lähes puolen (49 %) lukion valinneista perusteleen valintaansa sillä, että he saavat lukiossa lisäaikaa ammatinvalinnan miettimiseen. Lukion valintaan vaikutti oppilaiden mielestä eniten koulumenestys ja tulevasta työstä maksettava palkka. Lukion valitsevat tytöt painottivat mahdollisuutta toteuttaa kykyjään. Pojat puolestaan pitivät tärkeinä esikuvien ja vanhempien vaikutusta sekä sitä, että koulu on lähellä kotia. Lukio saattaa lisäksi tuntua tutulta ja turvalliselta valinnalta nuoresta, koska opiskeltavat aineet ja koulukulttuuri säilyvät samankaltaisena kuin peruskoulussa.

Ammatilliseen koulutukseen hakevalle valinta saattaa artikkelin mukaan olla haastavampi kuin lukiovalinta. Vaihtoehtoja on paljon, jolloin nuori joutuu tekemään valintoja useiden eri alojen ja linjojen välillä. Artikkelissa todettiin ammatilliseen koulutukseen hakeutumisen voivan olla nuorelle myös pakon sanelema valinta silloin, kun jonnekin on pakko hakea, vaikka omat kiinnostuksen kohteet eivät olekaan vielä selvillä. Tilannetta saattaa mutkistaa entisestään se, että koulumenestys rajoittaa ulottuvilla olevien vaihtoehtojen määrää.

Vanhemmat vaikuttavat

Vanhempien ammatit ovat usein ensimmäisiä ammatteja, joihin lapsi tutustuu tarkemmin. Vanhemmat toimivat myös esimerkkeinä ja roolimalleina, kun lapsi seuraa heidän työssäkäyntiään sekä suhtautumista työhön.

Vanhemmat ovat monin tavoin mukana nuoren koulutusreitin valinnassa joko osallistumalla siihen tietoisesti tai tiedostamattaan. Myös vanhempien osallistumattomuus voi olla merkityksellinen tekijä nuoren suunnitellessa koulutuspolkuaan.

Artikkelin mukaan keskiluokkaisille nuorille ja heidän vanhemmilleen lukio voi olla valintana itsestäänselvyys, jota ei tarvitse perustella. Ammatillisen koulutuksen suorittaneet vanhemmat voivat sen sijaan olla avoimempia ammatilliselle koulutukselle vaihtoehtona ja arvostaa sen tarjoamia mahdollisuuksia siirtyä opiskelun jälkeen nopeasti työelämään.

Perheen koulutustasolla on tilastollisesti erittäin merkitsevä yhteys nuoren tekemään valintaan lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä. Vanhemmat toivovat myös lapselleen vähintään yhtä korkeaa koulutustasoa kuin heillä itsellään. Perheissä, joiden koulutustaso on toisen asteen koulutus tai opistotason koulutus, nuoren suunnitelmaksi ilmoitettiin muita useammin ammatillinen koulutus. Yliopistokoulutetuissa perheissä nuoren koulutusreittisuunnitelmaksi ilmoitetaan selvästi useammin lukio. Artikkelissa kerrotaan koulutustavoitteiden olevan myös merkittävästi yhteydessä nuoren sukupuoleen: tyttöjen vanhemmat odottivat nuoren kouluttautuvan korkeammalle kuin poikien vanhemmat.

"Ammattikoulu ei kuuloonkaan"

Karoliina Snellman pohti artikkelissaan Mulle ei ois tullut ammattikoulu niinkun kuuloonkaan. -Ihan selvä. nuorten ja vanhempien tuottamaa puhetta ammatillisesta koulutuksesta.  

Artikkelin mukaan lukiokoulutuksen käyneet vanhemmat rakentavat eniten lukion ja ammatillisen koulutuksen välistä vastakkain asettelemisen puhetta. Koulutukseen hakeutuvien ominaisuuksia ja kykyjä vertaillaan ja ammatillinen koulutus nähdään puheessa heikompana väylänä jatkokoulutukseen. Lukion valinneiden nuorten vanhemmat korostavat puheellaan ylioppilastutkinnon paremmuutta jatkokoulutuksen kilpakentillä ”pelkkään” ammatillisen koulutuksen perustutkintoon verrattuna.

Ammatillisen koulutuksen arvostusta korostavassa puheessa puolestaan korostetaan kaikkeen koulutukseen liittyvää arvostusta, eikä toisen asteen välistä vastakkainasettelua siinä ole.

Kuten vanhemmilla, myös nuorilla oman koulutusvalinnan paremmuutta ilmennetään puheessa tuomalla esille se toinen, ”huonompi” vaihtoehto eli ammatillinen koulutus. Lukio mielletään lukijoille, kun taas ammatillinen koulutus käytännön tekijöille, jonne joudutaan heikommalla koulumenestyksellä.

Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien nuoret puhuvat alan kiinnostavuudesta sekä omasta halusta opiskella valittua alaa. Puheessa tuodaan esille onnistuneita kokemuksia oppilaitosvierailuilta sekä työelämäjaksoilta, jotka ovat vahvistaneet päätöstä alavalinnan suhteen. Ammatillisen koulutuksen valinneiden nuorten vanhemmat korostavat puheellaan myös koulutusvalinnan näkemistä nuoren henkilökohtaisena päätöksenä. Ammatillisen koulutuksen valintaan liitettävässä puheessa ilmenee kiikarissa näkyvä työelämään pääsy ja rahan ansaitseminen.

 

Tutkimusaineisto on kerätty kyselyllä ja haastattelemalla perheitä, joissa on yhdeksäsluokkalainen. Kyselyyn vastasi 304 perhettä, ja haastateltuja perheitä on 18. Tutkimuksen osallistujat ovat itäsuomalaisesta keskisuuresta kaupungista, joka tarjoaa koulutuskaupunkina toisen asteen sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutusta.

Kyselyyn vastanneiden äitien yleisin koulutus oli opistotasoinen koulutus (30,9 prosenttia). Toiseksi eniten oli yliopistokoulutettuja äitejä (25,7 prosenttia). Isistä enemmistö (29,3 prosenttia) oli suorittanut ammatillisen koulutuksen.

Ammatilliseen vai lukioon: Nuoren suunnanottoja perheen kehystämänä 

Takaisin