10.09.2015
Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä sekä nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat. Samalla kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi OKM:n alle.
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry uskoo, että päällekkäisyyksien purkamisella vähennetään byrokratiaa ja kohdistetaan ammatillisen koulutuksen työpanos asiakkaiden palvelemiseen. Yhtenäiset toimintatavat vähentävät työelämälle aiheutuvaa rasitusta, koska ammatillista koulutusta järjestetään ja opiskelijoita arvioidaan yhdessä työelämän kanssa.
Nykyiset normit ovat monimutkaisia, osin sekavia ja hyvin yksityiskohtaisia. Niitä on purettava lainsäädännön uudistamisen yhteydessä.
AMKE esittää päällekkäisyyksien ja sääntelyn purkamiseksi 14 keinoa, jotka on tiivistetty alla olevaan kuvaan.
Otetaan käyttöön yksi järjestämislupa, joka sisältää ammatillisen koulutuksen lisäksi tutkintojen myöntämisen. Nykyisin ammatillista koulutusta säädellään lakien ja asetusten lisäksi kahdella erillisellä järjestämisluvalla sekä tutkintojen järjestämissopimuksilla, joita koulutuksen järjestäjä solmii tutkintotoimikuntien kanssa. Yhdellä järjestäjällä voi olla yli 100 sopimusta. Muutos vähentää byrokratiaa.
Järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Kyse on käytännössä koulutuksen järjestäjän akkreditoinnista, jonka ohessa ei tarvita päällekkäistä akkreditointijärjestelmää.
Yhdistetään opetussuunnitelmaperustainen ja näyttötutkintona suoritettava ammatillinen tutkinto.
Hallitusohjelman mukaisesti ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen lait, ohjaus-, rahoitus- ja säätelyjärjestelmät yhdistetään. Tämä tarkoittaa, että erilliset tavat suorittaa tutkintoja katoavat. Muutoksen lähtökohtana on osaamisperustaisuus, mikä mahdollistaa erilaisia tapoja ammattitaidon hankkimiseen. Muutos selkiyttää ammatillista koulutusta opiskelijoille ja työelämälle.
Siirrytään yhteen tapaa osoittaa ja arvioida ammatillista osaamista. Muutos vähentää byrokratiaa ja selkiyttää työelämälle ammatillisen koulutuksen toimintatapoja.
Nykyisin opetussuunnitelmaperustaisessa ammatillisessa perustutkinnossa opiskelijan osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä. Näyttötutkintona suoritettavissa ammatillisissa tutkinnoissa osaaminen arvioidaan tutkintotilaisuuksissa. Kummassakin tapauksessa arviointi tapahtuu jo nyt pääosin työpaikoilla ja siihen osallistuvat työelämän edustajat.
Järjestäjäkohtaiset säädösperustaiset opetussuunnitelmat käyvät tarpeettomiksi, kun nykyiset opetussuunnitelma- ja näyttötutkintoperustainen koulutus yhdistyvät. Muutos vähentää byrokratiaa ja vapauttaa opettajien työaikaa koulutukseen.
Ammatillisten tutkintojen edellyttämä osaaminen määritetään edelleen valtakunnallisissa tutkinnon perusteissa.
Annetaan koulutuksen järjestäjälle oikeus myöntää kaikki ammatilliset tutkinnot ja tutkintotodistukset. Nykyisin koulutuksen järjestäjä myöntää opetussuunnitelmaperustaisesti suoritetut tutkinnot ja tutkintotoimikunta näyttötutkintona suoritetut tutkinnot. Muutos vähentää byrokratiaa ja nopeuttaa tutkinnon myöntämistä.
Vähennetään ammatillisten perustutkintojen, ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen määrää. Muutos tekee tutkintorakenteesta paremmin ymmärrettävän ja helpottaa tutkintojen pitämistä ajan tasalla työelämän muutoksissa.
Lisätään opiskelijan mahdollisuuksia koota oma tutkintonsa entistä vapaammin yhdistelemällä eri alojen osaamista. Näin opiskelija voi paremmin hankkia osaamista uusien ammattien, työmenetelmien ja teknologioiden vaatimuksiin. Tutkintorakenne puolestaan sopeutuu helpommin työelämän kehitykseen.
Siirretään tutkintojen ja tutkintorakenteen kehittäminen koulutustoimikunnille. Muutos kohdistaa työelämän panoksen koulutuksen kehittämiseen hallinnollisen työn sijaan. Muutos nopeuttaa tutkintojen kehittämistä.
Työelämä ja sen ammattitaitovaatimukset muuttuvat nopeasti. Ammatillisen koulutuksen suuntana on ollut tutkinnon (ammatillisten) osien suorittamisen lisääminen. Samalla tavoitteeksi on noussut mahdollisuus yhdistellä osia eri tutkinnoista. Vahvasta eriytyneet tutkinnot ja niiden kehittämiseksi luodut rakenteet pysy ajan työelämän muutoksen vauhdissa. Uuden tutkinnon muodostaminen kestää nykyisin jopa viisi vuotta.
Tutkintotoimikuntia on 147 ja niissä on 930 jäsentä, 65 pysyvää asiantuntijaa ja 90 ulkopuolista sihteeriä. Tutkintotoimikunnat ovat käyttäneet valtaosan ajastaan hallinnolliseen työhön eikä näin ollen tutkintojen ja järjestelmän kehittämiselle sekä laadun valvonnalle ole ollut riittävästi resursseja.
Yhtenäistetään henkilökohtaistaminen siten, että se kattaa opintojen suorittamisen, ammattitaidon hankkimisen, tutkinnon suorittamisen ja niihin liittyvän ohjauksen. Yhdelle opiskelijalle tehdään vain yksi henkilökohtaistaminen. Muutos selkeyttää ammatillisen koulutuksen toimintaa opiskelijoille ja työelämälle. Muutos vähentää byrokratiaa.
Ammatillisessa peruskoulutuksen järjestäjän tulee laatia yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin ja valintoihin perustuva henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään opiskelun aikana. Ammatillisessa aikuiskoulutuksen järjestäjä vastaa näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta sekä näihin liittyvästä ohjauksesta. Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja allekirjoitetaan laadittaessa ja aina, kun siihen tehdään muutoksia. Käytännössä henkilökohtaistamista koskevaa asiakirjaa päivitetään monissa tapauksissa hyvin usein ja jokaisen version allekirjoittamisesta aiheutuu koulutuksen järjestäjälle ja tutkinnon suorittajalle sekä hänen työnantajalleen oppisopimuskoulutuksessa hallinnollista lisätyötä.
Ammatillista perustutkintoa suorittavalle oppisopimusopiskelijalle tehdään nykyisten säädösten mukaan sekä henkilökohtaistaminen että HOPS.
Yhtenäistetään opiskelijaksi ottamisen käytäntöjä, jotta opiskelijat saavat nykyistä nopeammin heille sopivan opiskelupaikan. Yhtenäistämisessä otetaan huomioon erilaisten asiakasryhmien kuten nuorten ja työssäkäyvien aikuisten tarpeet. Merkittävä osa koulutustarjonnasta toteutuu yhteistyössä työnantajien kanssa. Muutos vähentää byrokratiaa ja parantaa kykyä palvella asiakkaiden tarpeita.
Ammatilliseen koulutukseen hakeva ei välttämättä tiedä mikä koulutusmuoto tai hakeutumismenettely on hänelle paras. Ammatillisella perus- ja aikuiskoulutuksella ja oppisopimuskoulutuksella on olemassa erilaisia hakuprosesseja. Ammatillinen koulutus tarvitsee joustavuutta, jotta se käyttää paremmin resurssinsa ja palvelee paremmin asiakkaiden tarpeita. Osaamisperustaisuus mahdollistaa ympärivuotisen opiskelun ja silloin opinnot on voitava aloittaa ympärivuotisesti.
Opetuksen siirtyminen työpaikoille edellyttää, että kaikilla koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus järjestää oppisopimuskoulutus. Nykyisin osa oppisopimuskoulutuksen järjestäjistä ostaa koulutuksen muilta koulutuksen järjestäjiltä, eivätkä roolit ole selkeitä työnantajan tai opiskelijan näkökulmasta. Muutos vähentää oppisopimuksen hallinnollisia kustannuksia ja vapauttaa voimavaroja itse koulutukseen. Muutos lisää koulutuksen järjestäjän halua hyödyntää oppisopimuskoulutusta joustavasti opiskelijan tarpeisiin.
Vähennetään suunnitelmia, joita koulutuksen järjestäjä joutuu laatimaan lakien, asetusten tai viranomaisohjeiden velvoittamana. Samalla otetaan käyttöön valtakunnalliset pohjat suunnitelmille, jotka koulutuksen järjestäjä voi helposti mukauttaa olosuhteisiinsa. Muutos vapauttaa opettajien työaikaa koulutukseen.
Nykyisin koulutuksen järjestäjä joutuu tekemään ainakin seuraavat suunnitelmat:
Koulutusta koskevan lainsäädännön pohjalta
Sekä muiden lainsäädäntöjen velvoittamana
Valtion lahjoittamien oppilaitoskiinteistöjen ja valtion perustamishankeavustuksilla rahoitettujen kiinteistöjen käyttötarkoituksen muuttaminen, vuokraaminen tai myyminen on vapautettava nykyisen rahoituslain edellyttämästä takaisinperinnästä ja sekä arvonlisäverotukseen että varainsiirtoveroon liittyvistä veroseuraamuksista. Tämä on välttämätöntä, jotta koulutuksen järjestäjät pystyvät säästämään tilakustannuksista ja sopeuttamaan toimintaansa. Muutos vähentää byrokratiaa ja parantaa muutoin tyhjäksi jäävien toimitilojen hyötykäytön mahdollisuuksia.
Osana rakenneuudistuksia koulutuksen järjestäjien omistajat haluavat muuttaa organisaatiomuotoa esimerkiksi kuntayhtymästä osakeyhtiöksi. Tällöin arvonlisäverolain mukaan on kunnallisessa arvonlisäveron palautusjärjestelmässä tehtyjen investointien alv-palautukset maksettava takaisin valtiolle vähintään 5-vuoden ajalta taannehtivana. Arvonlisäveron takaisinperintä tulee vapauttaa kaikissa tapauksissa, myös esimerkiksi kiinteistöjen toimiessa koulutuskäytössä erillisen kiinteistöyhtiön kautta.
Opetushallituksella kuluu 30 henkilötyövuotta hankkeiden hallinnointiin. Ammatillisen koulutuksen hankerahoitus on purettava ja muutettava kehittäminen tapahtumaan perusrahoituksen kautta. Muutos vapauttaa Opetushallituksessa resursseja hallinnosta tutkintojen perusteiden uudistamiseen ja ajan tasalla pitämiseen.
Koulutusvienti edellyttää, että koulutuksen järjestäjä voi periä maksuja koulutuksen järjestämisestä ja tutkinnon myöntämisestä maksu ulkomailla Samalla poistetaan säädökset, jotka edellyttävät opiskelijalta suomen, ruotsin tai saamen kielen taitoa ja sitä, että ulkomailla koulutettava henkilö on suomalaisen koulutuksen järjestäjän opiskelija.
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki
