20.11.2017
Suomalaisesta ammatillisesta koulutuksesta on syytä olla ylpeä. Osaamisperusteisuus, työelämälähtöisyys ja jatko-opintomahdollisuudet eivät ole maailmalla lainkaan selviöitä. Juuri siksi nämä ammatillisen koulutuksen reformin myötä kirkastetut periaatteet ovat asioita, joita suomalaisten kannattaa nostaa rohkeasti esille juuri nyt, kun Euroopassa vietetään 20.-24.11 komission aloitteesta ammattitaitoviikkoa (European Vocational Skills Week).
Samalla on hyvä muistaa, että myös suomalaisten on syytä olla monesta asiasta kiitollinen Euroopan unionille. Ilman sitä suomalaisten mahdollisuudet opiskella, harjoitella, hankkia työkokemusta ja tehdä vapaaehtoistyötä ulkomailla olisivat huomattavasti heikompia.
Käytännössä jo joka seitsemäs ammatillisen koulutuksen suomalainen opiskelija suorittaa pienen osan opinnoistaan ulkomailla. Tuoreimpien Opetushallituksen tilastojen mukaan vuonna 2016 ulkomaanjaksolle lähti 6250 suomalaista ammatillisen koulutuksen opiskelijaa. Vastaavasti Suomeen tuli lähes 2800 opiskelijaa ulkomailta.
Yhtenä keskeisenä tekijänä ammattiin opiskelevien liikkuvuuteen on EU:n rahoittama Erasmus+ -ohjelma. Vuonna 2016 peräti 66 % suomalaisten ammattiopiskelijoiden ulkomaanjaksoista rahoitettiin ohjelmasta. Myös muualta Suomeen suuntautuvassa opiskelijaliikkuvuudessa EU-rahoituksen osuus oli yli 70 % luokkaa.
Erasmus+ -ohjelman merkitys korostui myös viime keväänä valmistuneessa rahoituskauden kansallisessa väliarvioinnissa; Suomessa noin 50 prosenttia korkea-asteen ja ammatillisten oppilaitosten vaihto-ohjelmista ja kansainvälisestä yhteistyöstä rahoitetaan Erasmus+ -ohjelmalla. Ammatillisen koulutuksen asiantuntijoista 93% totesikin arvioinnissa, että Erasmus+ on merkittävä osa organisaation kansainvälistä yhteistyötä.
Koulutuksen kansainvälistyminen on ennen kaikkea opiskelijoiden etu. Erasmuksen tavoitteena olevat elinikäisen oppimisen avaintaitojen vahvistaminen, kielitaidon parantaminen sekä koulutuksen ja työelämän yhteistyön lisääminen ovat asioita, jotka tukevat opiskelijoiden työllistymistä tai mahdollisia jatko-opintoja - niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.
Kansainvälistymisen ollessa jatkuva yhteiskunnan muutostrendi, on tärkeää, että mahdollisuudet kehityksessä mukana olemiseen ovat avoinna kaikille. Eri pituisten kansainvälistymisjaksojen avulla voidaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoille, opettajille ja muulle henkilökunnalle luoda tapoja viedä suomalaisia hyviä käytäntöjä ulkomaille sekä oppia vastaavasti muilta. Mikä voisikaan olla parempi syy juhlia eurooppalaista ammattitaitoviikkoa kuin kansainvälinen yhteistyö ammatillisen koulutuksen yhtenä laatutekijänä.
Miika Sahamies
Johtava asiantuntija, Akava ry
Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
Eteläranta 10
00130 Helsinki