Epäonnistuuhan reformi?

11.10.2017

Mitä sinä opettajana ajattelet uudistuksesta? kysyy YLE ammatillisten oppilaitosten opettajille lähettämässään kyselyssä.

Keskustelu ammatillisen koulutuksen ympärillä on ollut viime aikoina negatiivista eikä ole vaikeaa ennustaa linjan jatkuvan tämän kyselyn tulosten myötä.

Ai miten niin? Kuten Helsingin Sanomien taannoin teettämässä kyselyssä, myös nyt kysymykset johdattavat vastaajaa kaivamaan esiin uudistuksen kaikki mahdolliset heikkoudet. 

Ennakko-odotuksena on, että lainmuutos heikentää osaamista:

”Ammattiin valmistuvien osaamisen laadussa tulee olemaan eroja aiempaa enemmän.”

Ennakko-odotuksena on, että yksilöllisempi opiskelu on yksinäistä ja epämukavaa:

”Aiempaa yksilöllisempi opiskelu ja opiskelun siirtyminen yhä enemmän työpaikoille saattaa vähentää opiskelijoiden yhteisöllisyyttä ja koulussa viihtymistä.”

Valmistautuminen reformiin on kesken. Viimeiset koulutusta säätelevät asetukset on julkaistu maanantaina 9.10. Tästä johtuen moni opettajien käytännön työtä muuttava yksityiskohta ei ole selvillä.

Myös ammatilliseen koulutukseen leikkaukset sopeuttamistoimineen painavat koulutuksen järjestäjien arjessa. On selvää, että epävarmuus ja pelko nousevat esiin kyselystä julkaistavassa uutisessa. 

Mitä me haluaisimme tietää?

Työllistyminen on hyvä mittari ammatillisen koulutuksen laadulle. Yhdessäkään kyselyn kysymyksessä ei kuitenkaan pyydetä arvioimaan uudistuksen vaikutusta opiskelijoiden työllistymiseen. Suuri nuorisotyöttömyys oli yksi syy reformin toteuttamiseen.

Ammatillisen tutkinnon vuosina 2011-2015 suorittaneista 17 prosenttia oli työttömänä vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen. Oppisopimuksena koulutuksen suorittaneista oli työttömänä vain 5 prosenttia. Reformin tavoitteena on lisätä oppisopimuskoulutusta ja muuta oppimista työpaikoilla.

Kyselystä puuttuu aikuiskoulutuksen näkökulma. Vuonna 2016 ammatilliseen koulutukseen osallistui
328 000 suomalaista, joista kaksi kolmasosaa oli aikuisia. Nuorten koulutukseen osallistui 120 000 ihmistä. 

Mielestäni reformin vaikutuksia ei voi arvioida huomioimatta sen vaikutuksia aikuisten koulutusmahdollisuuksiin. Työelämän muutokset edellyttävät muunto- tai lisäkoulutusta yhä useammalta. Ammatillinen koulutus oppilaitoksissa ja työpaikoilla kaikenikäisille opiskelijoille on kokonaisuus, jota ei edes Ylen kyselyissä pidä tarkastella palasina.

Ammatillisen koulutuksen muutos on jo käynnistynyt ja se kestää vuosia. Kuten muuallakin työelämässä ammatillisissa oppilaitoksissa vaaditaan näkemystä tulevasta, sinnikkyyttä ja myös epävarmuuden sietokykyä. Ratkaisuja on etsittävä yhdessä. Oman kuopan kaivaminen ei korjaa reformin mahdollisia valuvirheitä. Niihin palataan aivan varmasti 2019 hallitusohjelmassa. 

Toivottavasti YLEn mielenkiinto aiheeseen säilyy ja saamme lukea ammatillisesta koulutuksesta myös tulevina vuosina. Reformin onnistuminenhan mitataan vasta 2020-luvulla. Onnistumiseen liittyvät koulutuksen säilyminen vetovoimaisena, koulutuksen suorittaneiden sijoittuminen työmarkkinoille ja työpaikkojen mahdollisuus rekrytoida ammattiosaajia.

Takaisin