Englanninkieliselle ammatilliselle koulutukselle huutava tarve – vain luvat puuttuvat

02.05.2018

Viime syksynä moni ammatillisen koulutuksen järjestäjä haki tutkintojen ja koulutuksen järjestämislupaansa mahdollisuutta vieraskielisiin tutkintototeutuksiin. Perusteina oli vieraskielisen kysynnän voimakas kasvu sekä työelämän ja alueen yritysten tarpeisiin vastaaminen. Moni joutui pettymään: opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vain muutamalle koulutuksen järjestäjälle luvan aloittaa tai laajentaa englanninkielistä koulutusta. 

Useat kaupungit ovat päättäneet lisätä englanninkielisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarjontaa. Samanaikaisesti on tärkeää huolehtia kielipolun saumattomasta jatkumosta ammatilliseen koulutukseen ja lukioon. Englanninkielinen koulutus on paitsi mahdollisuus suomalaisille kansainvälistymiseen, myös keino lisätä maamme houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille. Kielitaitoisen työvoiman saatavuudella voi olla niin ikään vaikutuksia kansainvälisten yritysten investointihaluihin ja etabloitumiseen Suomeen.   

Ammatillisessa koulutuksessa englanti on tällä hetkellä tutkintokielenä ainoastaan yhdeksässä perustutkinnossa. Lupa venäjänkieliseen koulutukseen on puolestaan yhdellä koulutuksen järjestäjällä, yhdessä tutkinnossa. Englanninkielistä koulutustarjontaa ei ole tasavertaisesti eri puolilla Suomea. Yli 40 prosenttia tarjonnasta sijoittuu Uudenmaan alueelle. Suosituimpiin koulutuksiin hakijoita on moninkertainen määrä aloituspaikkoihin verrattuna. Hakijoissa on sekä suomalaisia että maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. 

Esitys suomalaisen ylioppilastutkinnon järjestämisestä englannin kielellä on myötätuulessa. Selvityshenkilöt esittävät, että englanninkielellä opiskeleville ammatillisen koulutuksen opiskelijoille tulee yhdenvertaisesti tarjota mahdollisuutta ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia myös kansainvälisesti suuntautuneille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille, jotka eivät voi osallistua IB-tutkintoon. Edellytyksenä on kuitenkin, että englanninkielistä lukiokoulutusta järjestävissä kunnissa on myös tarjolla monipuolisesti englanninkielistä ammatillista koulutusta. 

Ministeriön on arvioitava koulutuksen järjestäjien hakemukset tutkintokielten osalta uudelleen. Koulutusjärjestelmämme tulee kyetä tuottamaan osaajia, joilla on vahva kielitaito ja valmiudet työskennellä kansainvälisessä työympäristössä Suomessa tai ulkomailla. Ammatillinen koulutus ei saa jäädä tässä jälkeen muusta koulutuksesta. 

Lue myös: Vieraskielistä tutkintotarjontaa vain kymmenessä ammatillisessa perustutkinnossa

Takaisin