Ammatilliset tutkinnot kansainväliseen vientiin?

08.09.2015

On hienoa, että ammatillinen koulutus on viimeisen vuoden aikana noussut vahvasti mukaan kansalliseen koulutusvientikeskusteluun. Ammatillinen koulutus on globaalisti kiinnostava vientituote. Tämä on todettu Suomen kilpailijamaissa, kuten Saksa, Iso-Britannia, Australia, Kanada, jo vuosia sitten.

Viime vuosina suomalaista ammatillisen koulutuksen osaamista on viety maailmalle muutamien pioneerien voimalla. Myyty on ammatillisten opettajien täydennyskoulutusta, ammatillista täydennyskoulutusta yritysten henkilöstölle, perustettu kiinalais-suomalainen ammatillisen koulutuksen keskus... Mutta miten nämä hyvät kaupalliset avaukset saataisiin muutettua merkittäviksi tulovirroiksi? Tätä kysymystä jokainen koulutusviejä joutuu pohtimaan.

Asia, johon koulutusviejä vääjäämättä törmää, on tutkintojen myynti.

Ulkomainen asiakas tiedustelee:”Voitteko järjestää koulutusta Suomen järjestelmän mukaisesti ja myöntää tutkintoja?”.

Suomalainen vastaa hieman vaivaantuneena: ” Valitettavasti tutkintotodistusta emme voi myöntää, mutta koulutuksesta voimme antaa oppilaitoksen todistuksen, jossa toteamme, että koulutus on järjestetty korkeatasoisen suomalaisen ammatillisen koulutuksen laatukriteereiden mukaisesti suomalaisia tutkinnon perusteita mukaillen.”

Samaan aikaan suomalaisten kilpailijat, esimerkkinä Saksa, myyvät muun muassa kaksoistutkinto-ohjelmia, jonka suoritettuaan opiskelija saa niin saksalaisen kuin kotimaansa tutkintopätevyyden. Helppo arvata, kenen puoleen asiakas seuraavaksi kääntyy.

Suomalaisille ammatillisille tutkinnoille on siis kysyntää, mutta kansallinen sääntelymme estää tutkintojen myynnin.  Koulutuksen järjestämislupa määrittää opetuksen järjestämispaikan sekä opetus- ja tutkintokielen. Opetus, ammattiosaamisen näytöt ja aikuisten tutkintotilaisuudet järjestetään pääosin suomen, ruotsin ja saamen kielellä. Kotimaisten kielten hallinnan osaamisvaatimus nousee myös tutkintojen perusteista.

Perustutkintojen lisäksi meillä on aikuisten näyttötutkintojärjestelmään kuuluvat ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot. Näyttötutkinnot olisivat joustavuutensa vuoksi varsin oiva myyntikohde, tosin osassa ammatti- ja erikoisammattitutkintojakin törmätään kielivaatimuksiin. Esimerkiksi osaamisperusteiltaan varsin universaalin johtamisen erikoisammattitutkinnon perusteissa todetaan seuraavaa toiminnan johtamisen ollessa arvioinnin kohteena: ”Tutkinnon suorittaja viestii kirjallisesti ja suullisesti vastuualueensa asioista selkeästi ja kohderyhmälle soveltuvasti sekä omassa organisaatiossa että organisaation ulkopuolella kotimaisella kielellä suomeksi tai ruotsiksi…” Lisäksi Opetushallituksen Näyttötutkinto-oppaassa (2015) todetaan, että näyttötutkinnon suorittamista tulkin avulla ei sallita.

Kaikki ymmärtävät, että kiinalaiselle esimiehelle, jonka toimintaympäristö on Kiina, kielitaitovaatimuksen tulee olla jotakin muuta kuin suomi tai ruotsi ja tutkinto pitää voida kokonaisuudessaan suorittaa hänen omalla kielellään. Vääjäämättä tultaisiin myös tilanteisiin, joissa tutkintotilaisuudessa tarvitaan tulkin apua. Varsinkin, jos halutaan, että arviointikokoonpanossa ja suomalaista laatua varmistamassa olisi suomalainen näyttötutkintomestari.

Kansallisen lainsäädännön tavoitteena on varmistaa että Suomessa asuva väestö saa koulutuksen ja suomalainen työ-ja elinkeinoelämä ammattitaitoisia osaajia. Lainsäädännön tehtävänä on ohjata myös julkista rahoitusta. Tämä lainsäädännön tavoite ei saa kuitenkaan estää liiketoimintaa. Jos meillä on asiakas ulkomailla, joka haluaa ostaa suomalaisen tutkinnon, pitää myynnin olla mahdollista. Meillä olisi tällä hetkellä 368 tutkintoartikkelia myytävänä. Monissa tapauksissa asiakkaalle riittäisi tutkinnon osa, joka moninkertaistaa myyntiartikkelit. Tutkinnon osia on noin 4000. Perustellusti voidaan olettaa, että koulutusvientiin saataisiin volyymia tutkintoja myymällä.

Hallitus on luvannut raivata koulutusviennin esteet tällä hallituskaudella. Edellä mainitut esteet ovat sellaisia, joihin tulee puuttua. Ongelma on vain siinä, että ennen kuin lainsäädännöllisiä uudistuksia ehditään tehdä, monta kauppaa jää toteutumatta ja euroa kotiuttamatta. Nyt olisi oiva hetki toteuttaa toista hallituskauden lupausta ja ottaa käyttöön kokeilukulttuuri. Annetaan mahdollisuus näyttötutkintojen myyntikokeiluun jo vuonna 2016 ja hankitaan kokemuksia lainsäädäntötyön pohjaksi!

Takaisin